Olin jo pitkään katsellut vanhanaikaista sähkömekaanista pesukonetta mekaanisella ohjelmavalitsimella ilman minkäänlaisia digitaalisia osia. Lopulta löysin vaatimukset täyttävän koneen tori.fi:stä.
Pesukone on mallia Hoover Slim 420. Kyseessä on joskus 80-luvulla valmistettu kapasiteetiltaan 3,2 kilon päältä täytettävä pikkukone.
Syitä, miksi halusin nimenomaan vanhan koneen, on useita. Ensinnäkin vanhat koneet käyttävät enemmän vettä, mikä näkyy parempana pesutuloksena. Vanhassa
täysin sähkömekaanisessa pesukoneessa ei voi olla osia, jotka olisivat suunniteltu hajoamaan tietyn ajan jälkeen. Periaatteessa tuollaiset vanhat koneet pysyvät
kunnossa pelkkiä kuluvia osia vaihtamalla, kunhan ohjelmasäädin vain pysyy kunnossa. Ohjelmasäätimenkin rikkoutuessa tilalle voi tietysti tehdä vaikka
jonkinlaisen Arduino-viritelmän, jos mielenkiintoa riittää.
Yleiskuva pesukoneesta
Pesukoneen hallintapaneeli: Vasemmalla ohjelmavalitsin, oikealla 1/2-nappi ja linkouksen esto (joista ensinmainittua ei juuri 3,2 kilon koneessa tarvitse)
Muutaman koneellisen pestyäni kiinnitin huomiota koneen pitämään narinaan ja siihen, että rumpu hyppi koneen sisällä ikään kuin iskunvaimentimet olisivat menneet huonoiksi. Koneella oli myös taipumuksia hyppiä päin seiniä linkoamaan lähtiessään varsinkin silloin, kun koneen sisällä oli iso yhtenäinen puuvillavaate. Kippasin koneen kyljelleen ja katsoin, mitä se on syönyt.
Pesukone alta päin. Huomaa vanha homeinen ruosteinen sukka, joka löytyi koneen sisältä.
Pesukoneen moottori. Yllätyksekseni moottorissa on jopa jäähdytyspuhallin. Moottori näyttää myös olevan hiiletön kaksinopeuksinen oikosulkumoottori, eli hiiliä ei tarvitse vaihdella. Pölyn määrästä päätellen entiset omistajat eivät ole paljoa koneen sisälle katselleet.
Huomasin, että toinen rummun altaaseen kiinnittyvistä peltilätkistä oli revennyt irti. Sen tehtävä on toimia iskunvaimentimena niin, että kaksi kumityynyä puristuu sen ympärille tiukasti. Pomppimiselle löytyi siis syy.
Ehjä peltilätkä näyttää tältä.
Irti revennyt peltilätkä.
Tuossa sen pitäisi olla kiinni noin.
Päätin siis purkaa koneen osiin ja hitsata peltilätkän takaisin paikoilleen. Vanhat sähkölaitteet on hyvä muutenkin käydä välillä läpi. Vanhoissa pesukoneissa liitokset voivat alkaa vuotamaan ajan myötä. Nekin tulevat samalla kuntoon, kun laitteen käy läpi.
Minkä hitsaus heittää, sen Hammerite-metallimaali peittää.
Hitsausliitos toisesta kulmasta. Rumahan se on, mutta puolustukseksi täytyy sanoa, että hitsauskonetta ja -lankaa oli säilytetty ulkovarastossa pari vuotta ja lanka oli mennyt sen verran huonoksi, ettei se meinannut enää edes johtaa kunnolla sähköä. Hitsatessa joutui siis usein hakemaan kontaktia melko pitkäänkin, ennen kuin lanka ns. syttyi.
Video toiminnasta korjauksen jälkeen:
Päivitys 9.4.2016:
Myöhemmin pesukoneesta vielä hajosi moottorista laakerit, ja moottoria ei saanut purettua irroittamatta alumiinista hihnapyörää, joka oli kiinnitetty prässäämällä se akselilla olevien pitkittäisurien päälle. Teräksinen akseli oli kehittänyt pitkittäisurien väliin ruostetta, minkä vuoksi hihnapyörä ei lähtenyt irti muuten kuin sulattamalla. Alkuperäinen hihnapyörä oli kokoa 42 mm, mutta pienin, mitä Suomesta sai, oli kokoa 50 mm. Nykyisellään pesukonetta on siis viritetty hieman liian pitkillä välityksillä, minkä vuoksi pesukone hyppii lingotessa jos sen päällä ei istu.