Tämä yksikielinen bluessoitin sai alkunsa jätemateriaalista. Tällaisilla soittimilla on ensimmäiset bluesbiisit soitettu. Karuudestaan ja yksinkertaisuudestaan
huolimatta kyseessä on siis musiikkihistoriallisesti varsin merkittävä soitin. Tein tarkoituksella mahdollisimman tökerön
oloisen soittimen saadakseni aikaan mahdollisimman autenttisen vaikutelman. Tässä ei ole ainakaan kuvanottohetkellä edes mitään virityskoneistoa. Kieli on takapuolella kiinni
alapäästään tuollaisen puutapin ympärillä ja yläpäästään se on kiinni reiässä, jonka läpi on kiilaksi laitettu tulitikku ja ruuvi. Vireyttä säädetään vetämällä
kieli kireälle ilman tallapalaa ja satulaa, jonka jälkeen laitetaan satula ja tallapala paikoilleen ja liikutellaan niitä, jotta saadaan aikaan sopiva vire. Soitinta soitetaan slide-putkella. Tähän olisi joskus
tarkoitus tuunata vielä yksisydäminen kelamikrofoni, tosin 6-sydäminenkin periaatteessa käy.