Etusivu


Tammikuu 2022

Miksi pula mikrosiruista on ongelma?

Yksi tämän hetken polttavimmista uutisaiheista on pula mikrosiruista.
COVID-19-virukseen liittyvistä syistä iso osa elektroniikan
tuotantolaitoksista maailmalla on laitettu kiinni samalla, kun ihmiset
viettävät enemmän aikaa kotona sisätiloissa ja kommunikointi tapahtuu aiempaa
useammin internetin välityksellä. Sirupula ei vaikuta pelkästään
tietokoneiden ja kännyköiden saatavuuteen, vaan myös mm. autojen ja
keittiökoneiden valmistajilla on sirupulasta johtuvia tuotanto-ongelmia.

Mikrosiruja on nykyään joka puolella. Viime vuosina niin kutsuttu tekninen
kehitys on suurelta osin ollut sitä, että kun ennen jonkin laitteen
käyttöpaneelissa oli mekaaninen käyttökytkin, niin nykyään siinä on
kosketusnäyttö, jonka takana on pieni sulautettu tietokone, joka ohjaa
jollain I/O-linjallaan relettä, jonka kautta varsinaisen hallittavan laitteen
tarvitsema virta kulkee. Itselleni on jäänyt epäselväksi, missä on se
lisäarvo, joka tällä saavutetaan. Jostain syystä kuluttajat kuitenkin
haluavat futuristisia kosketusnäyttöjä (vai haluavatko?), ja laitevalmistajat
vastaavat markkinoiden kasvaneeseen kysyntään. Selvää on, että nimenomaan sen
vuoksi myös sirupula vaikuttaa niin laaja-alaisesti kaikkeen.

Uusien ATK-laitteiden kysyntää ja sitä kautta myös sirupulaa pahentaa yhä
entisestään Microsoft Windowsin uuden 11-version julkaisu. Perinteisesti
taaksepäin yhteensopivuus on ollut Microsoftin ohjelmistotuotteissa varsin
hyvä ja Microsoft on myös aikaisemmin kääntänyt Windows-käyttöjärjestelmänsä
varsin konservatiivisesti vanhoja käskykantoja käyttäen - esimerkiksi
Windows XP toimii vielä Pentiumilla ja Windows 10:n vanhin tuettu prosessori
on Pentium Pro. Uuden Windows 11-version myötä Microsoft tekee kuitenkin
tässä asiassa täyskäännöksen ja pudottaa yllättäen tuen jopa vain pari vuotta
vanhoille prosessoreille. Lisäksi Windows 11 ei pysty käynnistymään
MBR-käynnistystavalla, vaan tarvisee EFI-yhteensopivan firmwaren, ja sen
lisäksi muiden ohjelmien käynnistymisen estävä ns. Secure Boot on oltava
päällä. Emolevyllä on myös oltava TPM 2.0-piiri, jota ei ole edes monessa
uudessakaan tietokoneessa, saati sitten paria vuotta vanhemmissa.

Koko ongelma tuntuu tekemällä tehdyltä. Maailma on jo täynnä tietokoneita,
ja tietokoneissa on jo ainakin kahdenkymmenen vuoden ajan ollut riittävästi
laskentatehoa kaikkeen, mitä niillä normaalisti tehdään - poislukien toki
sellaiset ammattimaisemmat käyttökohteet, joissa laskentakapasiteettia ei
koskaan ole liikaa.

Jos uuden tietokoneen ostaminen on mielessä, kannattaa miettiä, minkä takia
ylipäätään tarvitsee uutta tietokonetta. Onko merkittävin hankintaan
kannustava syy lähinnä ohjelmallinen, kuten uusimman Windows-version
julkaisu, ja jos on, niin tuleeko tietokoneella ylipäätään tehtyä mitään
sellaista, mikä ei onnistuisi myös muilla käyttöjärjestelmillä? Nykypäivänä
IBM PC-yhteensopiville tietokoneille on olemassa runsas valikoima ilmaisia
käyttöjärjestelmiä, joista suurin osa toimii vanhemmilla tietokoneilla hyvin.
Yksi hyvä käyttäjäystävällinen vanhoilla tietokoneilla toimiva 
käyttöjärjestelmä on MX Linux, joka (kuten nimestä saattaa arvata) on yksi
lukuisista Linux-jakeluista. Linuxin yleisyyden ansiosta ohjelmien tarjonta
on runsasta ja jos tietokoneella ei joudu käyttämään mitään tiettyä vain
Windowsilla toimivaa erikoisohjelmaa, voi käyttöjärjestelmän vaihtaminen
tällöin olla sekä kukkaroa että hermoja säästävä ratkaisu vanhan tietokoneen
käytön jatkamiseen.

Kännyköiden ja muiden mobiililaitteiden suhteen tilanne on hankalampi, ne kun
ovat usein boottilukittuja ja suostuvat käynnistyessään suorittamaan vain
yhden ohjelman, eli sen käyttöjärjestelmän, joka laitteeseen on tehtaalla
asennettu. Myös laitteistopuoli ja BIOS on mobiilipuolella usein enemmän tai
vähemmän epästandardia, mikä rajoittaa vaihtoehtoisten käyttöjärjestelmien
saatavuutta. Siksi ohjelmallisesti pakotetun vanhenemisen kiertäminen onkin
usein mobiililaitteiden kohdalla mahdoton tehtävä. Toki aina voi uutta
laitetta ostaessa pyrkiä valitsemaan mahdollisimman pitkään kestävän
vaihtoehdon, mutta mobiililaitteita "vanhentaa" myös verkkotekniikan
muutokset, kuten lähitulevaisuudessa tapahtuva 3G-verkon alasajo, jolta ei
ole turvassa edes linux-puhelimina tunnetut Pinephone ja Librem.

Muiden kuin tietoteknisten laitteiden kohdalla ratkaisu on helppo. Mekaaniset
kytkimet ilman turhanpäiväistä elektroniikkaa ovat toimineet luotettavasti
tähänkin asti ja toimivat jatkossakin niin kauan kuin laki sallii.